- Tietoa projektista - Materiaalit - Julkaisut - Tuotoksia - Jatkokehitys - Sovellukset -
- Yhteistyökumppanit - Sosiaalinen media - Yrityksille -

Page in English here

Make-A-Difference-projektin logo

Tietoa projektista

Vaikka lapset ovat syntyneet teknologiatäyteiseen maailmaan, heillä on suuria puutteita teknologiaan liittyvissä tiedoissa ja taidoissa, etenkin liittyen teknologian suunnitteluun ja rakentamiseen. Lasten tulisi suhtautua kriittisesti teknologiaan ja sen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä pyrkiä niiden avulla parantamaan maailmaa ja voimaannuttamaan ihmisiä. Kouluilla on kuitenkin vaikeuksia tarjota lapsille tämän tyyppistä teknologiakasvatusta. Käytännön avun lisäksi tässä projektissa tuotetaan arvokasta uutta tieteellistä tietoa liittyen kriittiseen teknologiasuunnitteluun ja – värkkäämiseen käytännössä, yhdessä lasten, opettajien ja koulujen kanssa sekä teoreettista ja empiiristä tietoa lasten kriittisen teknologiasuunnittelijan ja – värkkääjän identiteetin syntymisestä, sen muovautumisesta ja kehityskaarista.

Make-a-difference -hankkeen tavoitteena on ymmärtää ja helpottaa lasten kriittisen teknologiasuunnittelijan ja – värkkääjän identiteetin muodostumista. Projektissa tutkitaan, kuinka voidaan tukea ja rohkaista lapsia omaksumaan kriittisen teknologiasuunnitteljan ja -värkkääjän identiteetti osallistamalla lapsia erilaisiin suunnittelu- ja värkkäilyaktiviteetteihin. Hankkeen tavoitteet ovat:

  • Teoreettinen: teoreettisen viitekehyksen luominen lasten kriittisen suunnittelijan ja kriittisen teknologiavärkkäilijän identiteetin syntymisestä ja kehityspoluista: kuinka identiteettejä syntyy, kuinka niitä neuvotellaan, hylätään ja esitetään
  • Empiirinen: Monipuolisen ja syvällisen tiedon hankkiminen kriittisen suunnittelijan ja kriittisen teknologiavärkkäilijän identiteettien, aktiviteettien ja diskurssien syntymisestä, neuvottelemisesta, hylkäämisestä ja/tai esittämisestä lasten keskuudessa
  • Metodologinen: metodologiset ohjeet kriittiseen suunnitteluun ja teknologiavärkkäilyyn lasten kanssa sekä neksusanalyysin mukauttamiseen lasten kriittisen suunnittelun ja teknologiavärkkäilyn tutkimiseksi.

Hanke edistää tieteellistä tietämystä saamalla aikaan seuraavat odotetut tulokset:

  • Teoreettinen viitekehys lasten kriittisen suunnittelija- ja teknologiavärkkäilijäidentiteettien kehityspoluista: ymmärrys identiteettien syntymisestä, neuvottelemisesta, hylkäämisestä ja esittämisestä, ymmärrys siitä, miten monin tavoin kriittinen suunnittelu ja teknologiavärkkäily voivat kietoutua lasten jokapäiväisiin käytäntöihin, identiteetteihin ja diskursseihin. Tämä edellyttää identiteettilinssin kehittämistä edelleen tätä tutkimusta varten.
  • Monipuolinen ja syvällinen aineisto: kriittisen suunnittelijan ja kriittisen teknologiavärkkäilijän identiteettien, aktiviteettien ja diskurssien syntymisestä, neuvotteluista, hylkäämisestä ja esittämisestä lasten keskuudessa
  • Metodologiset ohjeet kriittiseen suunnitteluun ja teknologiavärkkäilyyn lasten kanssa.
  • Metodologiset ohjeet neksusanalyyttiseen tutkimukseen lasten kanssa tehtävästä kriittisestä suunnittelusta ja teknologiavärkkäilystä

Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen projekti aloitettiin tammikuussa 2020. Vuosien 2020-2023 aikana projektiin osallistui yli 100 lasta kolmesta eri koulusta Oulun alueelta. Kaikki kouluissa käytetyt materiaalit (videot, oppilaille jaettavat tehtävät yms.) ovat nyt ladattavissa ja niitä voidaan käyttää osana opetusta. Materiaalit sisältävät myös opettajan oppaan, jonka avulla materiaaleja on helpompi hyödyntää.

Tutustu projektissa kehitettyihin materiaaleihin tarkemmin alla olevasta linkistä:

Projektin materiaalit

 

Julkaisut:


Projektitoteutuksen aikana tehtyä:

Projektin ensimmäinen läpivienti tehtiin kolmessa eri alakoululuokassa yhtäaikaisesti. Projektin toteutus sisälsi teknologian ja kiusaamisen tiedostamista, ideointia, kriittistä analysointia, suunnittelua ja prototypointia, draamaa sekä reflektointia ja evaluointia. Lisätietoa näiden vaiheiden sisällöistä löytyy nettisivun Materiaalit -osasta.

Projektin aloitettiin pohtimalla mitä teknologia ja kiusaaminen on. Tämän jälkeen siirryttiin ideointiin, jossa oppilaita ohjeistettiin inspiraatiota antavien lelujen avulla keksimään kiusaamisen vastainen laite. Ideoiden pohjalta oppilaat suunnittelivat pienryhmissä tarkemmin laitteiden ominaisuuksia ja rakensivat niistä pahviset prototyypit. Ryhmien suunnittelemat prototyypit olivat myös merkittävässä osassa draamaesityksiä, joissa esitettiin kiusaamistilanteita, jota laitteet olivat ratkaisemassa.

Projektin toinen toteutuskerta tehtiin kahden alakoululuokan kanssa sekä kahden yläkoululuokan kanssa. Tällä toteutuskerralla tehtiin pieniä muutoksia projektin tehtäviin huomioiden muutos oppilaiden iässä sekä tiukempi aikataulu, jossa projekti oli suoritettava. Erona toisella toteutuskerralla oli myös se, että oppilaita ohjeistettiin ideoimaan laitteen sijaan kiusaamisen vastainen mobiilisovellus, jonka ohessa tutustuttiin myös ohjelmointiin. Lisänä tällä toteutuskerralla oli omana vaiheenaan aktivismi, jonka aikana oppilaat suunnittelivat ryhmittäin kiusaamisenvastaisen aktivismikampanjan.

 

Jatkokehitystä projektin ideoiden pohjalta:

Projektin ensimmäisen läpiviennin loppuvaiheessa Oulun Yliopiston opiskelijaryhmä järjesti äänestyksen jokaisessa osallistuvassa luokassa. Äänestyksessä oppilaat valitsivat oman luokkansa prototyypeistä sen, jonka he kokivat sopivan parhaiten jatkokehitykseen. Jatkokehitykseen valikoituivat taikapanta, poliisiauto ja rullaluistimet.

Lasten ideoihin pohjaten tämä Oulun Yliopiston opiskelijaryhmä teki lisää ideointia ja nämä jatkokehitetyt ideat on kuvattu alla olevissa videoissa. Lisäksi seuraavassa osiossa on kuvattu yliopisto-opiskelijoiden jatkokehittämä Poliisiauto-mobiilisovellus.

 




 

Sovellukset:

Projektissa kehitettyjä ideoita on jatkokehitetty myös sovellusprojekteiksi.

  • Poliisiauto - Oppilaiden ideoimaa poliisiauton prototyyppiä on jatkokehitetty useiden yliopisto-opiskelijoiden projektien myötä. Sovellus pohjautuu MAD-projektiin vuosina 2020-2021 osallistuneiden lasten ideoihin. Tämänhetkisessä sovellusversiossa rekisteröityneet oppilaat voivat raportoida kiusaamistilanteista opettajille, myös nimettömänä.
    • Tutustu sovellukseen tarkemmin sen omilta sivuilta: Poliisiauto
  • Juttunurkka - Juttunurkka on mobiilisovellus, jonka tarkoituksena on parantaa luokan tai ryhmän yleistä ilmapiiriä. Sovelluksen kehittivät tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat hieman kevyemmin lasten ideoihin pohjaten. Tämänhetkisessä sovellusversiossa oppilaat vastaavat opettajan tekemään kaksiosaiseen kyselyyn.
    • Tutustu sovellukseen tarkemmin sen omilta sivuilta: Juttunurkka
 

Projektin yhteistyökumppanit:

  • Jäälin koulu, Oulu
  • Kaakkurin koulu, Oulu
  • Oulun kansainvälinen koulu, Oulu
  • Oulun kaupunki
  • Center for Computational Thinking & Design, Aarhus University, Denmark.
  • Cultural Research in Technology Lab, School of Informatics, Computing, and Engineering, Indiana University Bloomington, Indiana, U.S.A.
  • Department of Industrial Design, Eindhoven University of Technology, Netherlands.
  • Embodied Learning & Experience Lab, Department of Computer & Information Science & Engineering, University of Florida, U.S.A.
  • Department of Computer Science and Research Center for Excellent IT Education, Norwegian University of Science and Technology, Norway.
  • Free University of Bolzen-Bolzano, Italy.
 

Sosiaalinen media:

Jaa kokemuksesi projektista ja etenkin materiaalien käytöstä sosiaalisessa mediassa.
Mainitse meidät postauksissa:

Facebook-logo

@MADProjectOulu

Instagram-logo

@madprojectoulu

Twitter-logo

@MADProjectOulu

 

Yrityksille:

Jos yritykset ovat kiinnostuneet tästä materiaalista ja lasten kanssa suunnittelusta, suosittelemme ottamaan yhteyttä kouluihin ja aloittamaan yhteistyön opettajien kanssa.

 

[Page last updated: August 16th 2023]